meistä ja kasvattamisesta

Kasvatusperiaatteistani.

Kasvatan pentueita ainoastaan silloin, kun uskon, että koiralla on jotain annettavaa rodulle ja se täyttää kaikki omat jalostus kriteerini. Tavoitteeni on kasvattaa arjessa helppoja, monipuolisia ja rodunomaisia ja rodulle tyypillisen näköisiä terveitä koiria. Yksi tärkeimmistä jalostuskriteereistäni on luonne. Koiran on oltava soiaalinen ja laumasosiaalinen. Koirat elävät kotona laumassa perheen arjessa. Jos koira on agressiivinen toisia koiria kohtaan, sen kanssa harrastaminen on erittäin haastavaa. Myöskin aran koiran kanssa harrastaminen on vaikeaa. Koira elää kuitenkin suurimman osan päivästä normaali arkea.Koiran tulee olla terve luustoltaan, silmiltään ja muulta terveydeltään,  eikä sen sukulinjoissa saa olla tiedossa vakavia perinnöllisiä sairauksia. Yhden epileptikon kanssa eläneenä - en koskaan toivo kohdalleni toista. Olen myös avoimesti kertonut Aaronin epilepsiasta ja toivonut, että ihmiset ottaisivat tämän julman taudin vakavasti. Olen myös pyytänyt kaikita Aaronia jalostukseen käyttäneiltä, välttämään tämän linjan koirien käyttöä. Valitettavasti edelleen näitä todella suuren riskin pentueita on sekä suomessa, että ulkomailla. Itse usko, että Aaronin takana olevat Silver Dream -linjat ovat erityisen epilepsia riskialttiita. Suomessa yli puolet samalla Silver Dream- sukutaululla olevaa koiraa on jo sairastunut epilepsiaan, ja useampi on jouduttu lopettamaan sairauden takia. Valitettavasti tämä tauti puhkeaa monesti australianpaimenkoirilla jopa 4-5-vuoden iässä. Joillakin jo noin vuoden iässä. Tälläinen riski pentu on kuitenkin helppo myydä, koska sairaus ei näy päälle päin.

Viimeisimmät narttuni on paimentaipumustestattu hyväksytyillä tuloksilla. Tulen myös jatkossa testaamaan kaikki omat koirani mahdollisuuksien mukaan. Useimmiten paukkuarkuus periytyy, tämäkin on tullut todettua kokemuksen ja erehdysten kautta.

Pyrin pentueissani kiinnittämään eritystä huomiota sukulinjoihin. Jos pentueista tulee pykälänkin parempia kuin emästään, silloin jalostuksen suunta on ollut oikea. Pyrin parantamaan koirissa sukupolvi toisensa jälkeen ominaisuuksia jotka sillä hetkellä ovat heikompia. Täydellistä pakettia ei olekkaan, enkä tiedä tuleeko sellaista koskaan. Yritän kasvatustyössäni olla realistinen ja pyrkiä paikkaamaan heikkoja kohtia. Joka koirassa ja yksilössä on omat puutteensa ja vain tiedostamaalla ne pystymme parantamaan näitä ominaisuuksia. Valitettavan moni kulkee ne ruusunpunaiset lasit päässään, myöntämättä koiransa puutteita - silloin jos niitä ei itse näe - on niitä myös vaikea lähteä korjaamaan.

Itse en ostaisi koiraa kasvattajalta, joka ei osaa kertoa yhtään huonoa ominaisuutta koirastaan kysyttäessä.

Koiran täytyy myös näyttää rodunomaiselta.

Meillä on menty jo ulkomuodollisesti erittäin kauas molempiin ääripäihin. Rotu on valitettavasti jo jakautunut ns. "näyttelylinjoihin" ja "käyttölinjoihin". Suurin osa näistä on kuitenkin ns. harrastuslinjaisia. Rodunomainen ulkonäkö on kärsinyt kovasti käyttöominaisuuksien tieltä. Oikeastihan rodussa on vain yksi rotutyyppi ja se lukee ROTUMÄÄRITELMÄSSÄ. Ja tämän rotumääritelmän mukaisen näköisen koiran käyttöominaisuudet pitäisi löytyä sieltä korvien välistä eikä ulkomuodosta. Itse haluan todistaa, että kaunis koira voi olla myös toimiva koira. Uskon, että koiran karvan määrä ei vaikuta sen käyttöominaisuuksiin vaan käyttöominaisuudet tulevat sieltä korvien välistä ja sukulinjoista perintönä.

Pennut kasvavat kotona perheen arjessa. Pennut pääsevät päivittäin ulkoilemaan, heti kun niiden silmät ovat auenneet ja jalat viipottvat riittävästi tutkimusmatkoille. Pennut tottuvat käsittelyyn ja vieraisiin ihmisiin. Pennut tottuvat myös autoiluun, ne  matkustavat parhaassa tapauksessa likemmäs 1000km autossa ennen luovutusta... häntätarkastukset, miksrosirutukset, eläinlääkärin tarkistukset ja silmäpeilaukset.

Pennunostajissa arvostan eniten rehellisyyttä. Näin on helpoin löytää se juuri sinulle sopiva pentu energiatasoltaan.

Kasvattajana minulle on tärkeää, että pennut saavat hyvät loppuelämän kodit joissa niiden päivittäisistä tarpeista huolehditaan. Aussie on onnellisimmaillaan saadessaan viettää aikaa perheensä/laumassa/omistajansa kanssa. Se on onnellinen, kun se saa osallistua päivittäisiin askareisiin juuri sinun kanssasi. Se tarvitsee myös kunnollista ravintoa. Sen ensimmäinen elin vuosi on kasvun kannalta tärkein. Olethan valmis panostamaan laaadukkaaseen ruokaan. Lisäksi se tarvitsee riittävästi liikuntaa. On yksilöllistä, mutta myös pitkälti opittua kuinka paljon ne aktiviteettia tarvitsevat.

Tärkeää on jaksaa panostaa  varsinkin pennun ensimmäisenä vuonna sen koulutukseen. Pennulle täytyy olla selkeät, johdonmukaiset mutta oikeuden mukaiset rajat. Pentu tarvitsee peruskoulutuksen ja säännöt kasvaakseen kunnon koirakansalaiseksi. Hyvin tehty pohjatyö palkitsee myöhemmin. Ennekaikkea ole pennullesi oikeuden mukainen ja luotettava. Ennenkuin vaadit pennultasi asioita -> opeta sille ne.

Omassa taloudessa olevat kaikki koirat ovat täysin erilaisia luonteiltaan ja  energiatasoiltaan. 

Eritoten toivon, että olet perehtynyt rotuun, sen kasvattajiin ja tutustunut erityyppisiin koiriin. Muuhunkin kuin söpöön ulkonäköön ja tiettyyn väriin.  Tärkeintä on että löydät sen sinulle sopivan yhdistelmän. Pennun ostajana sinun on oltava rehellinen itsellesi ja tiedettävä minkä tyyppistä ja mihin tarkoitukseen koiraa itsellesi haet. Pahimmillaan aktiivisen/työtä kaipaavan koiran kanssa elämä voi olla hyvinkin haasteellista. Mutta oikeanlaisen koiran kanssa saat siitä elämänmittaisen  luotettavan kumppanin.